Rintamamiestalon tarkastaminen

Mitä tulee ottaa huomioon kun suunnittelee rintamamiestalon ostoa? Paikan päällä tulee käydä katsomassa ja ottaa puheeksi kuntotarkastus. Jos sellainen on tehty, niin se kannattaa tietysti lukea läpi. Kuntotarkastusraportissa käydään läpi tarkastettavan talon rakenteita usein aistinvaraisesti, rikkomatta rakenteita. Osa tiedoista saadaan omistajalta ja muista asiakirjoista. Kuten omassa kuntotarkastusraportissa mainitaan, "Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisällä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä pintakosteusmittarilla havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä.", kuntotarkastus ei takaa että talo olisi moitteettomassa kunnossa. Joskus kuntotarkastusraportissa voidaan mainita rakenteen olevan teknisen käyttöikänsä päässä, mikä tarkoittaa vähän samaa kuin maidon parasta ennen-päiväys. Ollut hyvää ainakin aiemmin, ei voida taata onko se jatkossa hyvää, mutta voi silti hyvinkin olla. Lausekkeen tarkoitus on olla lähinnä riitatilannetta varten ja se suojelee myyjää. Rintamamiestalon alkuperäiset rakenteet ovat 50-70 vuotta vanhoja ja auttamatta teknisen käyttöikänsä päässä, esimerkiksi alkuperäiset käyttövesi- ja viemäriputket ovat uusittava mahdollisimman pian. Eri rakenteilla on erilaisia teknisiä käyttöikiä. Sen mitä savupiippu kestää 50 vuotta, silikonisauma 5 vuotta. Tämän ajanjakson jälkeen rakenne vaatii huoltoa ja korjausta, ei välttämättä purkua ja polttoa.

Kuntotarkastusraportti on hyväksi tueksi ostohetkellä, mutta näkemykseni mukaan ostettavaan taloon on myös itse tehtävä tarkastusta. Itse tarkastaisin tälläisiä asioita rintamamiestalosta, ja lähtisin niitä myöskin korjaamaan tässä järjestyksessä siten, että tehdään jokaiselle vaiheelle vähintään tarkastus ja siirrytään seuraavaan kohtaan. Tällä tavoin käydään "kierros" läpi ja jatketaan kunnes kohteet on korjattu. Toki kohteiden vuosittainen tarkastuskin on ihan viisas ajatus.

1. Vesikatto ja yläpohja: Milloin vesikatto on viimeksi uusittu? Vesikaton käyttöiäksi voidaan arvioida 40 vuotta, +/-10 vuotta. Onko piippu pellitetty? Piipun pellitys ja "hatutus" vähentää sään aiheuttamaa rapauttavaa vaikutusta. Katso samalla piippuun ja laske montako kanavaa piipussa on, isommat on tarkoitettu tulisijoille ja pienemmät on talon painovoimaista ilmanvaihtoa varten. Onko katossa muita läpivientejä, esimerkiksi tötterö liesituulettimen poistoilmalle tai kunnallisen viemärin tuuletusputkelle. Tarvitset näitä tietoja myöhemmin. Onko katto vuotanut? Tässä kohtaa on syytä mennä talon vintille tai yläpohjaan, josta näkee katon kunnon alakautta. Kattoremontin yhteydessä vanha pärekatto jätetään yleensä paikoilleen, siitä ei ole haittaa. Jos katto on valmistunut alle 15 vuotta sitten, siinä pitäisi olla alimpana kerroksena valkoinen aluskate. Sen tarkoituksena on ohjata mahdollinen katon vuotovesi räystäälle estäen sen pääsyn yläpohjaan. Yläpohjasta etsitään vuotojälkiä, onko tummunutta tai jopa märkää puuta. Meneekö pystyykö puukolla kaivertamaan puupintoja. Katon eristeenä on usein käytetty sahanpurua, sanomalehtiä ja räsymattoja. Löytykö näistä jälkiä kosteudesta? Toimiiko yläpohjan tuuletus, löytyykö yläpohjan päistä tuuletusventtiilit? Jos yläkerta on asuinkäytössä, "yläkolmioon" on kulku sisäkatossa olevan luukun kautta. Joskus yläkerran sivuvintit voivat olla vielä ns. kylmiä, ja niihin pitäisi olla käynti sisäkautta luukusta. Etsi yläpohjasta viemärin tuuletusputkea. Se on yleensä rautainen tai muovinen, ehkä 75mm halkaisijaltaan oleva viemäriputki. Sen tarkoituksena on tuulettaa kunnallista viemäriverkkoa ja estää viemärin tukkeutumista kun vessa vedetään. Se on tärkeä putki, mutta sen pitäisi mennä katolle saakka. Yläpohjaan jätettynä vaihtoehto on hieman huono, sillä putkesta tulee myös kosteutta joka voi tiivistyä puupinnoille aiheuttaen turhaa kosteusrasitusta. Jos putkea ei löydy, tulee sitä etsiä wc-tiloista.

Yläpohja, ei jälkiä kosteusvauriosta. Päädystä ei paista valo läpi, tuuletusventtiili puuttuu!

Sivuvintissä näyttää tältä. Valo paistaa vasemmalta eli tuuletus toimii räystäältä, kuten pitääkin.

2. Perustukset, maan kaadot ja salaojat: kun on varmistettu ettei katto vuoda, tulee tarkastaa minkälaiselle alustalle talo on rakennettu. Jos talo on kallellaan, on talo helppo suoristaa "kun ei ole mitään menetettävää". Dokumentoi taloa kiertävä betoninen sokkeli ja paina mieleen mistä löytyy halkeamia. Halkeamat on merkki siitä, eträ maa routii talon lähellä ja talo hieman liikkuu. Talon liikkumisesta kertoo myös se jos ovet tai ikkunat eivät enää avaudu tai sulkeudu oikein. Perustuksen halkeamat on mahdollista kuitenkin korjata. Meneekö sadevedet suoraan maan alle sadevesiviemäriin? Onko jokaisella talon nurkalla musta pyöreä muovinen tarkastuskaivo? Avaa tarkastuskaivo ja katso virtaako pohjalla kokoajan vesi. Jos virtaa, on salaojat kunnossa. Vanhat tiiliset salaojat on varmasti jo tukossa, eivätkä enää toimi. Salaojavedet, ns. hulevedet, saa ohjata omalle tontille kunhan siitä aiheudu haittaa "millekään tai kellekään". Ne voi myös ohjata kunnan hulevesiviemäriin, mutta käyttö ja liittyminen maksaa. Viemäriverkkoon hulevesien ohjaaminen on kiellettyä ja siitä voidaan rangaista maksulla, kunnat tekevät joskus myös omia kuvauksiaan viemäriverkostoissa selvittääkseen ohjataanko sinne myös sadevesiä. Katso myös silmämääräisesti, onko talo rinteessä ja kallistuuko maa talon vieressä kohti taloa vai poispäin. Maan pitäisi kallistua poispäin talosta, mikä vähentää perustuksien kosteusrasitusta huomattavasti. Toisaalta myös kaikki viherkasvit pitäisi poistaa 5 metrin etäisyydeltä talon reunoilta.

Halkeamia sokkelissa:, joista ei kuitenkaan ole vaaraa talolle.

3. Alapohja. Rintamamiestalo on useimmiten perustettu tuulettuvalle rossipohjalle, tai maanvaraisen betonilaatan päälle. Kellarillinen rintamamiestalo on aina maanvaraisen laatan päälle perustettu. Joskus kuisti tai sisäänkäynti voi olla rossipohjalla ja muuten kellarinen talo, mutta sillä ei juurikaan ole tässä kohtaa merkitystä. Rossipohjan toiminta perustuu alapohjan ja maan väliseen tuulettuvaan tilaan. Vanhoissa taloissa tämä tuuletus voi olla puutteellista, jolloin maasta nouseva kosteus ei pääse haihtumaan vaan jää alapohjan puurakenteisiin. Eli jos talo on rossipohjalla, varmista että talon alle on kulku ja käy katsomassa miltä talon alla näyttää. Tilan kuuluisi olla paljas kaikesta ylimääräisestä tavarasta. Tarkista talon alta talon alapuolisten puurakenteiden kunto, etsi näistäkin lahojälkiä ja merkkejä kosteudesta, kokeile puukonkärjellä puupintoja. Rossipohjaisen talon tunnistaa talon sokkelissa olevista luukuista, jotka pitäisi olla suurehkoja, ihmisen mentäviä aukkoja. Talvella ne voi olla suljettuina mutta pakkasten lähdettyä ne tulee avata kokonaan. Kuitenkin talvella rossipohjassa pitää kiertää ilma, vaikka "kissanluukut" olisi kiinni. Jos talo on kellarillinen, ei tässä kohtaa tarkastettavaa juurikaan ole, kellarillista osuutta tarkastellaan kohdassa 8.

4. Lämmitys-vesi-ilmastointi-sähkö. Rintamamiestalon kalleimpia remontteja. Jos tähän saakka on kaikki kohdat on ratkaistu tarkastuksella, etenkin alkuperäiskuntoisen rintamamiestalon kohdalla LVIS-järjestelmä vaatii päivitystä. Selvitä lämmitysmuoto ja laitteiston kunto. Esimerkiksi öljylämmitteisessä talossa yli 20 vuotta vanha lämmityskattila ja öljypoltin on jo uusimisikäisiä. Öljysäiliö kyllä kestää, mutta tarkastettava 5 vuoden välein. Varmista öljysäiliön sijainti, lämpimässä kellarissa huomattavasti turvallisempi kuin ulkona maan alla. Onko asunnossa vesikiertoisia lämmityspattereita? Onko lämmityskattilan vieressä punainen kalvopaisuntasäiliö? Jos sellaista ei pannuhuoneesta löydy, löytyy vanhempaan järjestelmään kuuluva avopaisuntasäiliö yleensä yläkerrasta jostain komerosta, korkeimmasta kohdasta vesikiertoisen patteriverkostoa. Vesikiertojärjestelmästä lisää myöhemmin. Jos kattila ja öljypoltin on uusittava, kannattaa harkita siirtymistä esimerkiksi maalämpöön. Varmista, onko talo liitetty kunnalliseen verkkoon. Etsi vesimittari, joka on yleensä joko keittiössä, kylpyhuoneessa tai kellarista. Käyttövesiputkiston uusimisikä on 40 vuoden välein, PEX-putkia (eli muoviputkia) käytetty 80-luvulta lähtien. Todennäköisesti remonttia on tehty vasta 2000-luvulla, jolloin käyttövesiputket on ajantasalla. Kupariset käyttövesijohdot on ollut suosittuja ennen 80-lukua, ne voi myös olla alkuperäiset. Jos putket on terästä, ne on todennäköisesti alkuperäiset. Oma mielipide on, että kun vesiputket uusitaan, kannattaa suosia muovisia PEX-putkia, koska ne sujutetaan aina sinisen tai punaisen suojaputken sisään tuoden vuotoveden näkyville. Tuleeko vesimittarille myös muoviputki? Tonttijohdon uusiminen tontin rajalta vesimittarille kuuluu kaupungin vastuulle, toki talon omistajan maksamana. Etsi kellarista viemärin pystyputkea, joka yleensä tulee ylemmän kerroksen wc-istuimen läheltä kohtisuoraa alaspäin kellarin lattiaa kohti. Onko viemäriputki harmaata muoviputkea? Jos on, on viemärilinja ajan asuintilojen osalta on todennäköisesti tasalla. Jos pystyputkea ei ole näkyvissä, voit tarkastaa esimerkiksi wc-istuimen liitännästä, onko putki muovista vai rautaista ja saaden siten käsitystä putkiston iästä. Viemäriputkistojen vaihtoväli on noin 50 vuotta ja harmaa muoviputki on ollut käytössä 1970-luvulta. Todennäköisesti viemäriremontti on tehty 2000-luvulla, jolloin muoviputki on ollut jo laajemmin käytössä. Joskus viemäriputki on saatettu uusia vain kellariin saakka liittämällä uusi pitki vanhaan valurautaiseen viemäriputkeen. Talon alla menevä viemäriputki on yleensä betoninen ja aivan varmasti vaihtokunnossa. Betoninen viemäriputki ei yleensä kestä enää edes moskan iskua. Viimeistään kellariremontin yhteydessä tulee vanha putki uusia muoviseen. Älä suosi sukittamista, tee mielummin alusta saakka kunnolla. Onko talon seinällä sähkökaappia? Onko talon sisällä sähkökaappia (ryhmäkeskusta)? Jos sisällä sähkökaapissa on ruuvattavat vanhanmalliset sulakkeet, on järjestelmää syytä päivittää tälle vuosituhannelle. Alkuun pääsee jo sillä, että lisää rinnalle uuden ryhmäkeskuksen ja liitää (tai sähköasentaja liittää) uuteen ryhmäkeskukseen sähköjä sitä mukaan kun remontti etenee sisätiloissa.

Uusi PVC-putki liitetty vanhaan valurautaputkeen.

5. Keittiö- ja kykpyhuoneremontti: Tulee oikeastaan LVI-saneerauksen kanssa samalla kertaa. Tarkista keittiön ja kylpyhuoneen silikonisaumat, ne on syytä uusia 5 vuoden välein. Jos putket on uusittu, mutta kylpyhuone yli 20-vuotias, on syytä harkita pintojen uusimista ja vedeneristeen lisäämistä. Onko keittiössä astianpesukoneen alla vuotokaukalo? Jos ei ole, vakuutusyhtiö voi perääntyä korvaustilanteessa takavasemmalle. Onko kylpyhuoneessa jokin sähkökäyttöinen puhallin katossa tai seinässä? Jos ei ole, sellanen on syytä asentaa, koska sen tehtävä on poistaa kosteus pois kylpyhuoneesta. Kylpyhuoneen paneelikaton takana tulisi olla muovinen höyrynsulku, jonka tehtävänä on estää kosteuden ja höyryn pääsy puurakenteisiin.

6. Julkisivuremontti: Onko talon julkisivu rapattu, laudoitettu vai levytetty? Jos julkisivussa on valkoiset mineriittilevyt, niiden vaihto on helppoa. Ne sisältää kuitenkin asbestia, mutta itsensä suojaamalla ja viemällä palat säkitettyinä jäteasemalle selviää remontista itse helpolla. Jos julkisivu on lautaa, kokeile kädellä alimman lautarivin alta, onko sokkelin ja laudoituksen välissä selvä käden mentävä tila. Tämä tila on tuuletusrako ja laudoituksen hyvinvoinnin kannalta tärkeä. Sen takia ei tarvitse muuten kunnossa olevaa julkisivua uusia, mutta muuten maalin valinnassa on aina kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä maalin on oltava hengittävä, ja sitä yleisemmät talomaalit eivät ole. Julkisivuremontin yhteydessä on syytä lisätä hieman lisäeristettä seiniin, siitä lisää myöhemmin. Samalla yleensä uusitaan talon ulko-ovet ja päivitetään lukitus tälle vuosikymmenelle. Ikkunat on yleensä vanhoja kaksilasisia, jotkut niitä kunnostaa mutta taloudellisesti järkevämpää on uusia ne ainakin jollain aikataululla kolmilasisiin MSE-ikkunoihin. Ne kestää seuraavat 60 vuotta.

7. Huoneremontti: jokainen huone käydään läpi. Haistele, etsi vuotojälkiä. Löytyykö huoneesta korvausilmaventtiili ulkoseinän läpi, vai onko sellainen ikkunassa? Jos uusitaan tulevaisuudessa pintoja, pura samalla vaivalla aina runkoon saakka ja tarkista missä kunnossa runko ja eristeet on. Tässä kohtaa on helppo uusia purueristettä selluvillaan ja päivittää sähköjä. Jos huoneessa on lämpöpatteri, kannattaa lattian kautta vetää jo PEXin punainen suojaputki lämpöpatterille, jotta itse lämpöputki on helppo sujuttaa kun patteriverkoston päivitys tulee ajankohtaiseksi.

8. Kellari: Onko varastokäytössä ja alkuperäiskunnossa? Jos on, niin aina parempi. Kellarin betoniseinissä voi kulmissa olla valkoisia läikkiä. Ne kertovat ulkopuolisesta kosteudesta, ei sinänsä ole vakavaa jos kellari ei ole asuinkäytössä. Ennen käyttöönottoa tulee asentaa salaojat. Kellarin lattia on useimmiten ohut betonivalu, jonka alla ei eristettä. Kun kellaria remontoidaan, on sen takia syytä uusia myös lattia.

Kellarin seinässä kalkkihärmää, salaojia ei ole tai ne on epäkunnossa.

Tällä ohjeella itse kävisin kaupattavan rintamamiestalon läpi ja tässä järjestyksessä toteuttaisin myös remontit rintamamiestalossa. Seuraavassa postauksessa tarkoitus kirjoitella hieman maanvaraisen laatan uusimisesta, mikä on yksi kysytyimmistä remonteista.

Aloitus

Internetissä kysellään paljon rintamamiestalon remontoinnista. Toki myös neuvoa on tarjolla monista eri kanavista, mutta tiedon paljouteen voi herkästi upota. Tapoja remontoida on niin monta kuin on tekijääkin. Osa ratkaisuista ei välttämättä sovi vanhaan taloon. Tämän blogin tarkoituksena on antaa  helppoja ja yksinkertaisia vinkkejä niin rintamamiestalon ostajalle, remontoijalle kuin käyttäjällekin. Remontointi on yllättävän helppoa ja pitkälle pärjää hartiapankillakin.

Muutamia huomioita:
- Blogi keskittyy rintamamiestaloihin, jotka ovat valmistuneet vuosina 1940-1950-1960-luvulla.
- Blogi antaa mahdollisen, perustellun ja vanhaan taloon rakenneteknisesyi sopivan ratkaisun tehdä remontti. Monia muita ratkaisuja myös löytyy ja niitä voinen lisätä kirjoituksiin annettujen kommenttien pohjalta.
- Blogin lähtökohtana on kuitenkin myös uudistaa rakenteita ja pitää ne ajantasalla.

Kirjoittaja itse asuu 1949 rakennetussa 70 neliöisessä ajantasalla olevassa rintamamiestalossa, jossa yläkerta otettu asuinkäyttöön ja kellari vielä ns. lämpimänä varastotilana. Pihalla 40 neliöinen piharakennus, jossa sauna ja muuta asuintilaa. Tosin tälle vuosikymmenelle päivitys vielä pahasti työnalla.